Ruskatapahtuma -09

Perjantai 16.10.2009

     

Käännös vasempaan ja sitten ollaan perillä. Puroniemeen saapuminen on aina yhtä ihanaa. Kuin kotiin saapuisi: ovet auki, kahvit tulille ja omat tavarat paikoilleen. Ensimmäiset osallistujat saapuvat jo viiden aikaan, toiset enemmän ja vähemmän kuuden seutuja. Tutut ja iloiset ilmeet tulevat minua vastaan, halauksia sataa ja on ihana yhdessäkuulumisen tunne rintakehässä.

 

Sitten mennään syömään ja Saara kertoo jotain yleisistä säännöistä ja sitten vielä varmistaa: "kyllähän te kaikki tiedätte miten täällä ollaan ja käyttäydytään? Ollaan muuten niinku pellossa mutta ei rikota tai hajoteta mitään eikä kiusata eikä silleen.. Kyllä te tiedätte." Kuuluu ymmärtäväistä hyminää ympäriltä. Ja Saara jatkaa: "ruokailun jälkeen sit kellon soidessa, pistäkää lämpimästi päälle kun ulkona on aika kylmä ja siellä sit ollaan jonkin aikaa." Näin tapahtuu, ja nuoret lähtevät lisäämään vaatetta. Minä myös.

 

Virittelen oman toimi pisteeni autojen luokse ja viritän "vanhan rouvan"(eli sen kamalan vinkuvan ja huutavan hökötyksen 80-luvulta) tulille. Nuoret juoksentelevat ympäri Puroniemeä etsien uutta pistettä missä on taas jotain omituista mitä ohjaajat ovat keksineet niiden pään menoksi: Ensin pitää etsiä jotain ihme juttuja netistä, sit pitää mennä saunalle Vilman luokse "parittamaan" kuvia, raahautua tietty matka joidenkin korien avulla Arton pisteellä(olevinaan joku aikamatka 80-luvulta 90-luvulle), sit on Outi pitämässä musiikki-visaa pikkuhuoneessa(sielläkään ei mankka toimi), sit olen minä hyppimässä ulkona. Opetan tanssimaan Michael Jacksonin Thrilleriä, vaikka itse en sitä juuri osaakaan... Mutta hauskaa oli. Kohta kello soi. Se tietää sitä, että joku ryhmä on voittanut.

 

 

Iltapalalle ja sitten Akatistos. Sitten hengailemaan kodalle missä leikitään jotain pelejä, ja Ilari ja Arvo on vauhdissaan. "Voisitko hymyillä minulle?" Ilari kysyy. "Sori, minäkin tykkään sinusta, mutta nyt ei pysty", on vastaukseni. "No olisihan se pitänyt arvata", Ilari sanoo ja jatkaa matkaa seuraavan henkilön luokse; josko se nauraisi. Kohta yököt, Vilma ja Outi, tulevat sanomaan että nyt loppu valvominen, menkäähän kohti omia vuoteita. Porukat lähtee kohti tupia nauramisen ja huutamisen saattelemana sekä pienellä kaaosmaisella ryminällä. Se on kohtuullista ja oikein. Öitä..

 

 

 

 

Lauantai 17.10.2009

 

Osallistuja 1.

"Huomenta! Pitäisi herätä. Ulkona on aika kylmä ja sateista. Kirkkoon sitten puolen tunnin päästä." Arto herättää kovalla äänellä. Mitäh...? Missä... Onko pakko... No onhan se.. Raahaudutaan yhdessä aamupesulle saunalle ja kohta jo kuuluukin kirkonkellojen ääni. Siellä ovat jo osa ohjaajista ja isä Lasse näyttää aika viluiselta. Hän kertoo ettei aamurukoukset kestä pitkään, ja totta hän puhuikin: meni maksimissaan 15 minuuttia, kun homma oli ohi ja päästiin menemään aamupalalle. Aampalan jälkeen on vissiin tulossa joku aamujumppa. Saara ja Sini varmaan vetää sen, kun ne käyttäytyy niin omituisesti.

 

Seistään päärakennuksen edessä ja Arto säätää jotain vanhan mankan kanssa ja kelailee kasettia sinne tänne. Kohta nurkan takaa hyppii pari tyyppiä, jotka näyttää HYVIN omituisilta. Ne on Saara ja Sini! Voi kamala mitkä vermeet niillä on päällä! Jotkut ihme legginsit, uimapuvut ja säärystimet. Niillä on hirmu meikit ja tukka miten sattuu ponnarilla. Sit ne esittelee itsensä: "Siis hei! Me ollaan Jane ja Tina ja me tultiin pitämään teille aamujumppa! Eiks ookki kivaa! Ja otetaan heti perusliike..." Mankasta kuuluu Wake Me Up Before You Go Go-biisi. Se on varmaan jostain 80-luvulta.. Ne hyppii ja heiluu minkä pystyvät ja me mennään mukana. Nuo näyttää kyllä aika hauskoilta ja niillä varmasti viiraa päässä ja ovat jotenkin hulluja.. On aika omituista touhua mutta hauskaa on..

 

 

 

Osallistuja 2.

Päivällä mentiin isä Lassen oppitunneille opiskelemaan ortodoksista identiteettiä ja muuta aiheeseen liittyvää. Siitä taas syömään.Ulkopeleissä päästiin purkamaan vähän energiaa ja pelaamaan jopa väkivalta-peliä. Se oli kivaa. Sit lähdettiin vääntämään kynttilöitä Saaran kanssa. Se kertoi miten se steariini-sekoitus sulatetaan ja miten purkki sit värjätään sen jälkeen kun on itse kynttilä valmis. Se oli niin kivaa, että tehtiin niitä aika monta.

 

Illalla oli joku ohjelma mihin suunniteltiin ryhmissä ohjelmaa. Ohjaajat oli pukeutuneet kasari-tyylisesti ja niillä oli ihan nimet. Osa meistä teki jotain tukalleen tai yritti pukeutua siihen iltaan samalla tavalla ja hyvin meni.

 

Sunnuntai 18.10.2009

 

Kamat kasaan ja kirkkoon. Matka Rautalammin keskustaan bussilla ja siitä sitten kirjaston alakertaan liturgiaan. Kirkossa oli aika vähän ikoneita ja ympäristöstä tuli mieleen katakombi-palvelukset... Mutta jokainen kuitenkin osallistui ehtoolliseen ja sehän on tärkeintä.

 

 

Sit takaisin Puroniemeen ja murusta rinnan alle. Osa tyypeistä lähti jo aikaisemmin, kun toiset jäi vielä siivoamaan paikkoja ja lukitsemaan ovia. Itse olin viimeisten joukossa. Mietin katsellessani Korpijärven pintaa, että olipahan taas viikonloppu - mukava ja ihana sellainen! Puroniemessä vietetty viikonloppu ei ole koskaan hukkaan heittettyä aikaa ja mikä parasta, oli ihana nähdä kavereita. Toivottavasti tapaamme taas samoissa merkeissä! :)

 

 Kuvagalleria

Copyright © 2008 Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry
Sivuston suunnittelu: Caramida